Taidekoti Kirpilä

AVOINNA: ke 14–18 / su 12–16, ryhmille sopimuksen mukaan myös muina aikoina

LIPUT: vapaa pääsy

OSOITE: Pohjoinen Hesperiankatu 7, 6. krs, 00260 Helsinki

Taidekoti Kirpilä on lääketieteen lisensiaatti, reumalääkäri ja taidekeräilijä Juhani Kirpilän (1931–1988) entinen koti Helsingin Töölössä, Hesperian esplanadin varrella.

Juhani Kirpilä (28.9.1931–3.8.1988).

Juhani Kirpilä keräsi suomalaista taidetta, maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia, 1800-luvun puolivälistä 1980-luvulle. Kokoelman yli 500 teoksesta noin puolet on esillä ja ripustusta vaihdetaan useasti vuoden aikana. Eniten teoksia on 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta, joka oli Kirpilälle mieluisin taidehistorian ajanjakso. Erityisen hyvin edustettuina ovat muotokuvat, maisemat ja taiteilijanaisten teokset. Kirpilän suosikkitaiteilijoihin kuuluivat mm. Åke Mattas, Helene Schjerfbeck, Yrjö Saarinen, Kain Tapper ja Essi Renvall.

Juhani Kirpilä kuoli elokuussa 1988, ja remontin jälkeen hänen kotinsa avattiin yleisölle Taidekoti Kirpilänä kesäkuussa 1992. Taidekoti on avoinna maksutta yleisölle kahdesti viikossa, ja ryhmät voivat tilata tutustumiskäyntejä myös muina aikoina. Taidekodissa järjestetään ympäri vuoden teemaopastuksia, konsertteja ja queer-opastuksia.

Taidekoti sijaitsee vuonna 1934 valmistuneen, arkkitehti Karl Lindahlin suunnitteleman kerrostalon ylimmässä, kuudennessa kerroksessa. Tila koostuu kahdesta yhteen liitetystä peilikuvahuoneistosta, joiden ikkunoista avautuu panoraamanäkymä Etu-Töölön ylle. Juhani Kirpilä ja hänen elämänkumppaninsa, antiikkikauppias Karl Rosenqvist muuttivat asuntoon vuonna 1979.

Taidekotia ylläpitää Suomen Kulttuurirahasto, jolle helsinkiläissyntyinen Kirpilä testamenttasi omaisuutensa ja taidekokoelmansa. Kulttuurirahasto on yksityisin varoin toimiva säätiö, joka edistää kulttuuria apurahoilla, hankkeilla sekä muilla tukimuodoilla. Juhani Kirpilän nimikkorahasto edistää kuvataiteita sekä niiden tutkimusta myös vuosittain jaettavilla apurahoilla.

Lue lisää Juhani Kirpilästä.

Lue lisää Taidekoti Kirpilän kokoelmasta.

Sivun kuvat:

Näkymä Juhlaolohuoneesta. Kuva: Riitta Supperi
Näkymä Arkiolohuoneesta. Kuva: Riitta Supperi
Helene Schjerfbeck (1862–1946), Sepän tytär, 1928. Kuva: Rauno Träskelin
Åke Mattas (1920–1962), Omakuva, 1962. Kuva: Rauno Träskelin
Kain Tapper (1930–2004), Takku, 1975. Kuva: Rauno Träskelin
Juhani Kirpilä (28.9.1931–3.8.1988). Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto / Harri Tahvanainen
Näkymä Mattas-huoneesta. Kuva: Riitta Supperi

Mattas-huone. Keskellä Raimo Saarisen (s. 1984) teos Neosgaia.

Helene Schjerfbeck (1862–1946), Sepän tytär, 1928.

Åke Mattas (1920–1962), Omakuva, 1962.

Kain Tapper (1930–2004), Takku, 1975.